Lääkkeiden Kela-korvattavuus

 

Myastenia Gravis- ja LEMS-sairauksien lääkkeiden Kela-korvattavuudet

Valmiste     +       Vaikuttava aine    +      Koko  + Myönnetty korvausjakso

Mestinon(10mg/60 mg)      pyridostigmiinibromidi     250/150 tbl          31.11.2030 asti

Ubretid                                  distigmiinibromidi              50 tbl   
korvattavuus vahvistettu 31.3.2025 asti
                

Mytelase 10 mg                   ambenoni                             50 tbl                    1.10.2023-31.3.2025

3,4 diaminopyridiini (DAP) 20 mg                                    100 tbl                
1.9.2021-31.8.2022 (jatkoa haettu)

 

 

HUOMIO Ubretidin käyttäjät

 

Jokaisen käyttäjän on itse haettava erityislupaa lääkkeelle. Hakuprosessissa tulee hankkia hoitavalta lääkäriltä allekirjoitettu lääkemääräys, eli sähköinen resepti ei riitä.

 

Kannattaa laittaa oma apteekki asialle. Kulutukseen luovuttaja eli Apteekki on se, joka tekee hakemuksen Fimealle.

 

Linkki Fimean ohjeistukseen asiasta tästä.

Linki hakemuskaavakkeeseen tästä.

 

Tärkeää lääkeasiaa

Vaikka erityisluvallisen valmisteen korvattavuuden ja tukkuhinnan
hakijana on yksittäinen potilas, niin korvattavuuden ja tukkuhinnan
vahvistamisen vaikutus on aina yleinen.

Tämä tarkoittaa sitä, että korvattavuuden ja tukkuhinnan tultua hyväksytyksi, on jokaisella potilaalla, joka käyttää kyseistä lääkevalmistetta, oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen
lääkekorvaukseen kyseisen lääkkeen käytöstä aiheutuneista kustannuksista.

Oikeus ei siis koske vain hakijana toiminutta lääkevalmisteen käyttäjää. Tämän
vuoksi lääkevalmisteen korvattavuutta ja tukkuhinnan kohtuullisuutta arvioidaan
lääkkeiden hintalautakunnassa laajempana kysymyksenä kuin vain hakijaa
koskevana asiana.

HILAn sivuilta www.hila.fi  jokainen lääkettä käyttävä voi seurata käsittelyn kokousaikataulut ja kokouspäätökset. Yksi korvaushakemus riittää, se on voimassa kaikille potilaille.

Potilaan on myös syytä säilyttää apteekista saamansa maksusuoritus. Jos HILA myöntää korvauksen lääkkeelle, on potilaalla mahdollisuus anoa korvausta jälkikäteen - siitä alkaen kuin korvaus tulee voimaan.

 

Lääkevalmisteiden hinnat

Eri lääkevalmisteiden ajantasaiset hinta- ja korvattavuustiedot voi parhaiten tarkistaa Kelan lääkehausta.

https://asiointi.kela.fi/laakekys_app/LaakekysApplication?kieli=fi

Lääkehaku-palvelussa on ajantasaiset tiedot Suomessa kaupan olevista lääkkeistä, korvattavista perusvoiteista ja korvattavista kliinisistä ravintovalmisteista.

Lääkehaun tiedot perustuvat Kelan ylläpitämään Lääketietokantaan. Uudet hinnat päivitetään lääkehakuun kunkin kuun 1. ja 15. päivä.

Lääkehaku-palvelun korvattavuus-sarakkeessa olevasta linkistä avautuvat tarkemmat korvattavuustiedot. Jos valmiste on erityiskorvattava tai rajoitetusti korvattava, korvausnumerot toimivat linkkinä Kelan päätöksen mukaisiin korvausoikeuden edellytyksiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) päättää lääkkeen korvattavuudesta. Hila myös tiedottaa korvattavuuspäätöksistä ja julkaisee kuukausittain seuraavat luettelot:
· Tiedotteet mm. uusista erityiskorvattavista valmisteista
· Saapuneet hakemukset
· Kokouspäätökset
· Korvausjärjestelmään hyväksytyt valmisteet
· Kaikki korvausjärjestelmään kuuluvat valmisteet

Kela vastaa Hilan korvattavuuspäätösten toteuttamisesta ja korvausten maksamisesta Hilan päätösten mukaisina.

Kela myös tiedottaa lääkekorvausoikeuksissa tapahtuvista muutoksista kuukausittain ilmestyvällä Lääkeinfo-uutiskirjeellä, jonka voit tilata täältä sähköpostiisi.

 

Lääkkeiden saatavuushäiriöt

Suomen Apteekkariliiton tiedotteen mukaan lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat vakava ja lisääntyvä maailmanlaajuinen ongelma.

Ongelmaan ei juurikaan kansallisilla toimilla voida merkittävästi vaikuttaa. Myöskään yksittäisten potilasyhdistysten toimilla ei tilanteeseen voida vaikuttaa.

Suomen tilanteessa lääketukuista ja lääketeollisuudesta riippumaton apteekkijärjestelmä pyrkii takaamaan potilaille rinnakkaislääkkeiden saatavuuden. Rinnakkaisvalmisteella saatavuushäiriön takia puuttuva lääke voidaan yleensä korvata, mutta lääkekulut voivat kuitenkin kasvaa, mikäli rinnakkaisvalmiste on puuttuvaa valmistetta kalliimpi.

Joskus käy myös niin, ettei rinnakkaisvalmistetta ole saatavilla edes muissakaan apteekeissa. Tässä tilanteessa potilas tai apteekki on yhteydessä lääkettä määränneeseen lääkäriin, jonka tehtävä on arvioida tilanne toisen, korvaavan lääkkeen saamiseksi.

Fimeasta (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus) kerrottiin, että usealla lääkevalmisteella tarvittavien raaka-aineiden tai lopputuotteen valmistus keskittyy yhteen tehtaaseen. Kun ketjuun tulee häiriöitä, sillä on vaikutusta lääkkeiden saatavuuteen maailmanlaajuisesti. Luonnonkatastrofit, esimerkiksi hurrikaanit, voivat pyyhkäistä lääketehtaan yli ja saatavuushäiriö on tällöin maailmanlaajuinen ongelma. Joskus taas lääke voidaan joutua vetämään pois markkinoilta, koska se ei täytä laatuvaatimuksia.

Suomessa lääkkeiden saatavuus on suurelta osin tuonnin varassa. Markkina-alueena Suomi on pieni maa. Kun jossain valmisteessa on saatavuusongelma, lääkkeiden saaminen pienelle markkina-alueelle ei ole lääkevalmistajalle ensisijaista.

Lääkeyritysten lakisääteinen velvollisuus on valvoa omien tuotteiden tilannetta ja tehdä ilmoitus saatavuushäiriöstä Fimealle. Kun tiedossa on, ettei omaa valmistetta ole saatavilla, siitä ilmoitetaan muille toimijoille, jotta ne lisäisivät oman korvaavan tuotteen saatavuutta.

Lääkkeiden velvoitevarastoinnin tehtävänä on turvata lääkkeiden saatavuus ja käyttömahdollisuus tilanteissa, joissa lääkkeiden tavanomainen saatavuus maahamme on vaikeutunut tai estynyt lääkkeiden toimituskatkosten, vakavan kriisin tai muun näihin verrattavan syyn takia. (Sosiaali- ja terveysministeriön raportti 2019;5).

Keskeisiä toimijoita ovat STM (valmiusyksikkö), Huoltovarmuuskeskus (HVK), Fimea, sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköt, lääketeollisuus, lääkkeiden maahantuojat ja lääketukkukaupat.

 Eeva Liisa Kontturi tammikuussa 2020

 

Lääkkeet, jotka voivat pahentaa myastenia gravista

Kaikista uusista lääkkeistä tulisi keskustella hoitavan lääkärin kanssa niiden sopivuuden tarkistamiseksi. Listassa mainittuja lääkkeitä saatetaan joutua käyttämään, vaikka ne pahentaisivat myastenia –potilaan oireita. Hoitava lääkäri tekee ratkaisun aina potilaan kokonaistilanne huomioiden.

Anesteetit

                             bentsodiatsepiinit

                             hermo-lihasliitosta salpaavat lääkkeet

                             inhalaatioanesteetit

                             ketamiini

                             lidokaiini (ei paikallisesti käytettynä)

Antibiootit

                             ampisilliini

                             aminoglykosidit (amikasiini, gentamisiini,tobramysiini)

                             fluorokinolonit (levofloksasiini, moksifloksasiini, norfloksasiini erityisluvallinen,                ofloksasiini, siprofloksasiini)   

                             makrolidit (atsitromysiini, erytromysiini, klaritromysiini, roksitromysiini, telitromysiini)

                             sulfonamidit

                             tetrasykliinit (doksisykliini, lymesykliini, tetrasykliini)

Epilepsialääkkeet

                             gabapentiini (myös hermokivun hoidossa)

                             fenytoiini

klobatsaami    

Glukokortikoidit

metyyliprednisoloni, prednisoloni, prednisoni (joudutaan toisinaan käyttämään myastenia-potilaalla immuunipuolustuksen toimintaa hillitsemään).

Psyykenlääkkeet

klooripromatsiini, levomepromatsiini, litium, perfenatsiini, perisiatsiini, proklooriperatsiini                      

Reumalääkkeet

                             klorokiini

D-penisillamiini

Silmälääkkeet

                             asetatsoliamidi (erityisluvallinen)

 betaksololi, timololi, tropikamidi

Sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet

                             beetasalpaajat asebutololi, atenololi, betaksololi, bisoprololi, esmololi, karvediloli,         labetaloli, metoprololi, nebivololi, propranololi, seliprololi

                             dipyridamoli

                             diureetit (nesteenpoistolääkkeet)

                             kalsiumkanavan salpaajat amlodipiini, diltiatseemi, felodipiini, isradipiini,                             lerkanidipiini, nifedipiini, nisoldipiini, nilvadipiini, verapamiili

                             natriumkanavan salpaajat flekainidi, lidokaiini

                             statiinit atorvastatiini, fluvastatiini, lovastatiini, pravastatiini, rosuvastatiini,                        simvastatiini

Muut lääkeaineet

                             antikolinergisesti vaikuttavat lääkeaineet

                             botuliinitoksiini

                             hydroksitsiini

                             deferoksamiini

                             interferoni-alfa

                             jodia sisältävä varjoaineet

karnitiini

                             kiniini

                             kokaiini

                             lihaksia rentouttavat lääkkeet

magnesium(myös vatsahappoja neutraloivat lääkkeet)

meklotsiini (matkapahoinvointilääke)

                             oksitosiini

                             proklooriperatsiini

                             ritonaviiri ja muut HIV-proteaasin estäjät

                             röntgenvarjoaineet

                             unilääkkeet

                             yskänlääkkeet (sekä limaa irrottavat että yskimistä hillitsevät)                    

Jyväskylässä 10.4.2018

Klaus Lantela                                                            Jussi Joukainen
proviisori                                                                    neurologian erikoislääkäri                                  
Yliopiston Apteekki                                                Keski-Suomen keskussairaala

Lähteet:

Pharmaca Fennica 2018

Lääkärin käsikirja: Myastenia gravis ja myasteeninen oireyhtymä Markus Färkkilä 22.5.2016

Lääkärikirja Duodecim: Tietoa potilaalle: Myasthenia gravis (myastenia) 22.5.2015 Sari Atula

Kliininen farmakologia ja lääkehoito 2011: Myasthenia gravis Markus Färkkilä, Tuula Pirttilä

Suomen MG-yhdistyksen www-sivut: MG-taudin hoito ja kuntoutus tammikuu 2009 Tuula Pirttilä

Tehohoito-opas: Myasteeninen ja kolinerginen kriisi: Taulukko 1 Kirsi Rantanen ja Aki Hietaharju 19.5.2017