Lääkkeiden Kela-korvattavuus
Myastenia Gravis- ja LEMS-sairauksien lääkkeiden Kela-korvattavuudet
Valmiste Vaikuttava aine Koko Myönn. korvausjakso Mestinon(10mg/60 mg) pyridostigmiinibromidi 250/150 tbl 31.11.2030 saakka Ubretid distigmiinibromidi 50 tbl Mytelase 10 mg ambenoni 50 tbl 1.2.2019–31.5.2020 3,4 diaminopyridiini (DAP) 20 mg 100 tbl |
Tärkeää lääkeasiaa
Vaikka erityisluvallisen valmisteen korvattavuuden ja tukkuhinnan
hakijana on yksittäinen potilas, niin korvattavuuden ja tukkuhinnan
vahvistamisen vaikutus on aina yleinen.
Tämä tarkoittaa sitä, että korvattavuuden ja tukkuhinnan tultua hyväksytyksi, on jokaisella potilaalla, joka käyttää kyseistä lääkevalmistetta, oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen
lääkekorvaukseen kyseisen lääkkeen käytöstä aiheutuneista kustannuksista.
Oikeus ei siis koske vain hakijana toiminutta lääkevalmisteen käyttäjää. Tämän
vuoksi lääkevalmisteen korvattavuutta ja tukkuhinnan kohtuullisuutta arvioidaan
lääkkeiden hintalautakunnassa laajempana kysymyksenä kuin vain hakijaa
koskevana asiana.
HILAn sivuilta www.hila.fi jokainen lääkettä käyttävä voi seurata käsittelyn kokousaikataulut ja kokouspäätökset. Yksi korvaushakemus riittää, se on voimassa kaikille potilaille.
Potilaan on myös syytä säilyttää apteekista saamansa maksusuoritus. Jos HILA myöntää korvauksen lääkkeelle, on potilaalla mahdollisuus anoa korvausta jälkikäteen - siitä alkaen kuin korvaus tulee voimaan.
Lääkkeiden saatavuushäiriöt
Tammikuussa 2020 Myastenia gravis potilaiden kohdalla lääkkeiden saatavuusongelmat ovat olleet erityisen hankalia Kaleorid 1 g valmisteen kohdalla.
Suomen Apteekkariliiton tiedotteen mukaan lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat vakava ja lisääntyvä maailmanlaajuinen ongelma. Ongelmaan ei juurikaan kansallisilla toimilla voida merkittävästi vaikuttaa. Myöskään yksittäisten potilasyhdistysten toimilla ei tilanteeseen voida vaikuttaa.
Suomen tilanteessa lääketukuista ja lääketeollisuudesta riippumaton apteekkijärjestelmä pyrkii takaamaan potilaille rinnakkaislääkkeiden saatavuuden. Rinnakkaisvalmisteella saatavuushäiriön takia puuttuva lääke voidaan yleensä korvata, mutta lääkekulut voivat kuitenkin kasvaa, mikäli rinnakkaisvalmiste on puuttuvaa valmistetta kalliimpi.
Joskus käy myös niin, ettei rinnakkaisvalmistetta ole saatavilla edes muissakaan apteekeissa. Tässä tilanteessa potilas tai apteekki on yhteydessä lääkettä määränneeseen lääkäriin, jonka tehtävä on arvioida tilanne toisen, korvaavan lääkkeen saamiseksi.
Fimeasta (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus) kerrottiin, että usealla lääkevalmisteella tarvittavien raaka-aineiden tai lopputuotteen valmistus keskittyy yhteen tehtaaseen. Kun ketjuun tulee häiriöitä, sillä on vaikutusta lääkkeiden saatavuuteen maailmanlaajuisesti. Luonnonkatastrofit, esimerkiksi hurrikaanit, voivat pyyhkäistä lääketehtaan yli ja saatavuushäiriö on tällöin maailmanlaajuinen ongelma. Joskus taas lääke voidaan joutua vetämään pois markkinoilta, koska se ei täytä laatuvaatimuksia.
Suomessa lääkkeiden saatavuus on suurelta osin tuonnin varassa. Markkina-alueena Suomi on pieni maa. Kun jossain valmisteessa on saatavuusongelma, lääkkeiden saaminen pienelle markkina-alueelle ei ole lääkevalmistajalle ensisijaista.
Lääkeyritysten lakisääteinen velvollisuus on valvoa omien tuotteiden tilannetta ja tehdä ilmoitus saatavuushäiriöstä Fimealle. Kun tiedossa on, ettei omaa valmistetta ole saatavilla, siitä ilmoitetaan muille toimijoille, jotta ne lisäisivät oman korvaavan tuotteen saatavuutta.
Lääkkeiden velvoitevarastoinnin tehtävänä on turvata lääkkeiden saatavuus ja käyttömahdollisuus tilanteissa, joissa lääkkeiden tavanomainen saatavuus maahamme on vaikeutunut tai estynyt lääkkeiden toimituskatkosten, vakavan kriisin tai muun näihin verrattavan syyn takia. (Sosiaali- ja terveysministeriön raportti 2019;5).
Keskeisiä toimijoita ovat STM (valmiusyksikkö), Huoltovarmuuskeskus (HVK), Fimea, sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköt, lääketeollisuus, lääkkeiden maahantuojat ja lääketukkukaupat.
Eeva Liisa Kontturi
Lääkkeet, jotka voivat pahentaa myastenia gravista
Kaikista uusista lääkkeistä tulisi keskustella hoitavan lääkärin kanssa niiden sopivuuden tarkistamiseksi. Listassa mainittuja lääkkeitä saatetaan joutua käyttämään, vaikka ne pahentaisivat myastenia –potilaan oireita. Hoitava lääkäri tekee ratkaisun aina potilaan kokonaistilanne huomioiden.
Anesteetit
bentsodiatsepiinit
hermo-lihasliitosta salpaavat lääkkeet
inhalaatioanesteetit
ketamiini
lidokaiini (ei paikallisesti käytettynä)
Antibiootit
ampisilliini
aminoglykosidit (amikasiini, gentamisiini,tobramysiini)
fluorokinolonit (levofloksasiini, moksifloksasiini, norfloksasiini erityisluvallinen, ofloksasiini, siprofloksasiini)
makrolidit (atsitromysiini, erytromysiini, klaritromysiini, roksitromysiini, telitromysiini)
sulfonamidit
tetrasykliinit (doksisykliini, lymesykliini, tetrasykliini)
Epilepsialääkkeet
gabapentiini (myös hermokivun hoidossa)
fenytoiini
klobatsaami
Glukokortikoidit
metyyliprednisoloni, prednisoloni, prednisoni (joudutaan toisinaan käyttämään myastenia-potilaalla immuunipuolustuksen toimintaa hillitsemään).
Psyykenlääkkeet
klooripromatsiini, levomepromatsiini, litium, perfenatsiini, perisiatsiini, proklooriperatsiini
Reumalääkkeet
klorokiini
D-penisillamiini
Silmälääkkeet
asetatsoliamidi (erityisluvallinen)
betaksololi, timololi, tropikamidi
Sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet
beetasalpaajat asebutololi, atenololi, betaksololi, bisoprololi, esmololi, karvediloli, labetaloli, metoprololi, nebivololi, propranololi, seliprololi
dipyridamoli
diureetit (nesteenpoistolääkkeet)
kalsiumkanavan salpaajat amlodipiini, diltiatseemi, felodipiini, isradipiini, lerkanidipiini, nifedipiini, nisoldipiini, nilvadipiini, verapamiili
natriumkanavan salpaajat flekainidi, lidokaiini
statiinit atorvastatiini, fluvastatiini, lovastatiini, pravastatiini, rosuvastatiini, simvastatiini
Muut lääkeaineet
antikolinergisesti vaikuttavat lääkeaineet
botuliinitoksiini
hydroksitsiini
deferoksamiini
interferoni-alfa
jodia sisältävä varjoaineet
karnitiini
kiniini
kokaiini
lihaksia rentouttavat lääkkeet
magnesium(myös vatsahappoja neutraloivat lääkkeet)
meklotsiini (matkapahoinvointilääke)
oksitosiini
proklooriperatsiini
ritonaviiri ja muut HIV-proteaasin estäjät
röntgenvarjoaineet
unilääkkeet
yskänlääkkeet (sekä limaa irrottavat että yskimistä hillitsevät)
Jyväskylässä 10.4.2018
Klaus Lantela Jussi Joukainen
proviisori neurologian erikoislääkäri
Yliopiston Apteekki Keski-Suomen keskussairaala
Lähteet:
Pharmaca Fennica 2018
Lääkärin käsikirja: Myastenia gravis ja myasteeninen oireyhtymä Markus Färkkilä 22.5.2016
Lääkärikirja Duodecim: Tietoa potilaalle: Myasthenia gravis (myastenia) 22.5.2015 Sari Atula
Kliininen farmakologia ja lääkehoito 2011: Myasthenia gravis Markus Färkkilä, Tuula Pirttilä
Suomen MG-yhdistyksen www-sivut: MG-taudin hoito ja kuntoutus tammikuu 2009 Tuula Pirttilä
Tehohoito-opas: Myasteeninen ja kolinerginen kriisi: Taulukko 1 Kirsi Rantanen ja Aki Hietaharju 19.5.2017