Lääkkeiden Kela-korvattavuus
Myastenia Gravis- ja LEMS-sairauksien lääkkeiden Kela-korvattavuudet.
| Valmiste Vaikuttava aine Pakkauskoko Myönnetty korvausjakso Mestinon(10mg/60 mg) pyridostigmiinibromidi 250/150 tabl 31.11.2030 saakka Ubretid distigmiinibromidi 50 tabl 1.2.2019 – 31.3.2020 Ephedrine hydrochloride 30 mg efedriinihydrokloridi 28 tabl 1.2.2019 – 30.6.2020 Mytelase 10 mg ambenoni 50 tabl 1.2.2019 – 31.5.2020 3,4 diaminopyridiini (DAP) 20 mg 100 tabl 21.1.2019 – 30.9.2020 |
Yliopiston Apteekki valmistaa Ephedrin.hydrochlorid. –valmistetta, vahvuus 25 mg, pienin pakkauskoko on 100 tbl. Tämä valmiste on Kela-korvattava ja Myastenia gravis –sairautta sairastavat saavat valmisteesta erityiskorvaukset (100% korvaus). Lääkeresepti Ephedrin.hyrdoclorid 25 mg valmisteelle pyydettävä lääkäriltä.
Kaleorid 1 g -valmisteen Kela-korvattavuus on loppunut 1.7.2012.
MEDA Oy lääkevalmistajan tiedote
Mestinon 10 mg saatavuushäiriöt ovat johtuneet lääkevalmistajasta. Uusiin valmisteisiin tullaan vaihtamaan lääkkeen säilyvysaika viidestä vuodesta kolmeen vuoteen. Apteekit ovat palautteet valmiste-eriä takaisin valmistajalle ja siinä vaiheessa apteekissa on ilmennyt saatavuusongelma. Uusi erä apteekkiin on ollut tilattavissa heti.
Lääkkeen poisveto on myynnistä on tapahtunut vain apteekkitasolla eikä kuluttajien tarvitse viedä jo ostamiaan takaisin apteekkiin.
Lääkevalmistaja tiedottaa aina julkisuudessa (; lehdissä TV :ssä ) jos lääke on jollakin tavalla sairautta vaarantava valmiste.
Eeva Liisa Kontturi
MG- yhdistys, Sairaanhoitaja
Lääkeasiat
Suomen MG-yhdistyksen sairaanhoitaja Eeva Liisa Kontturi auttaa erityisluvallisiin lääkkeisiin liittyvien lupien hakemisessa.
Hänet tavoittaa arkisin kello 15-17 numerosta 044 242 8098 tai sähköpostitse elkontturi(at)gmail.com
Kesä-heinäkuussa ei neuvontaa.
Tärkeää ajankohtaista lääkeasiaa
Lääkkeiden saatavuushäiriöt
Myastenia gravis potilaiden kohdalla lääkkeiden saatavuusongelmat ovat olleet erityisen hankalia Kaleorid 1 g valmisteen kohdalla.
Suomen Apteekkariliiton tiedotteen mukaan lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat vakava ja lisääntyvä maailmanlaajuinen ongelma. Ongelmaan ei juurikaan kansallisilla toimilla voida merkittävästi vaikuttaa. Myöskään yksittäisten potilasyhdistysten toimilla ei tilanteeseen voida vaikuttaa.
Suomen tilanteessa lääketukuista ja lääketeollisuudesta riippumaton apteekkijärjestelmä pyrkii takaamaan potilaille rinnakkaislääkkeiden saatavuuden. Rinnakkaisvalmisteella saatavuushäiriön takia puuttuva lääke voidaan yleensä korvata, mutta lääkekulut voivat kuitenkin kasvaa, mikäli rinnakkaisvalmiste on puuttuvaa valmistetta kalliimpi.
Joskus käy myös niin, ettei rinnakkaisvalmistetta ole saatavilla edes muissakaan apteekeissa. Tässä tilanteessa potilas tai apteekki on yhteydessä lääkettä määränneeseen lääkäriin, jonka tehtävä on arvioida tilanne toisen, korvaavan lääkkeen saamiseksi.
Fimeasta (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus) kerrottiin, että usealla lääkevalmisteella tarvittavien raaka-aineiden tai lopputuotteen valmistus keskittyy yhteen tehtaaseen. Kun ketjuun tulee häiriöitä, sillä on vaikutusta lääkkeiden saatavuuteen maailmanlaajuisesti. Luonnonkatastrofit, esimerkiksi hurrikaanit, voivat pyyhkäistä lääketehtaan yli ja saatavuushäiriö on tällöin maailmanlaajuinen ongelma. Joskus taas lääke voidaan joutua vetämään pois markkinoilta, koska se ei täytä laatuvaatimuksia.
Suomessa lääkkeiden saatavuus on suurelta osin tuonnin varassa. Markkina-alueena Suomi on pieni maa. Kun jossain valmisteessa on saatavuusongelma, lääkkeiden saaminen pienelle markkina-alueelle ei ole lääkevalmistajalle ensisijaista.
Lääkeyritysten lakisääteinen velvollisuus on valvoa omien tuotteiden tilannetta ja tehdä ilmoitus saatavuushäiriöstä Fimealle. Kun tiedossa on, ettei omaa valmistetta ole saatavilla, siitä ilmoitetaan muille toimijoille, jotta ne lisäisivät oman korvaavan tuotteen saatavuutta.
Lääkkeiden velvoitevarastoinnin tehtävänä on turvata lääkkeiden saatavuus ja käyttömahdollisuus tilanteissa, joissa lääkkeiden tavanomainen saatavuus maahamme on vaikeutunut tai estynyt lääkkeiden toimituskatkosten, vakavan kriisin tai muun näihin verrattavan syyn takia. (Sosiaali- ja terveysministeriön raportti 2019;5).
Keskeisiä toimijoita ovat STM (valmiusyksikkö), Huoltovarmuuskeskus (HVK), Fimea, sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköt, lääketeollisuus, lääkkeiden maahantuojat ja lääketukkukaupat.
Eeva Liisa Kontturi
Lääkkeet, jotka voivat pahentaa myastenia gravista
Kaikista uusista lääkkeistä tulisi keskustella hoitavan lääkärin kanssa niiden sopivuuden tarkistamiseksi. Listassa mainittuja lääkkeitä saatetaan joutua käyttämään, vaikka ne pahentaisivat myastenia –potilaan oireita. Hoitava lääkäri tekee ratkaisun aina potilaan kokonaistilanne huomioiden.
Anesteetit
bentsodiatsepiinit
hermo-lihasliitosta salpaavat lääkkeet
inhalaatioanesteetit
ketamiini
lidokaiini (ei paikallisesti käytettynä)
Antibiootit
ampisilliini
aminoglykosidit (amikasiini, gentamisiini,tobramysiini)
fluorokinolonit (levofloksasiini, moksifloksasiini, norfloksasiini erityisluvallinen, ofloksasiini, siprofloksasiini)
makrolidit (atsitromysiini, erytromysiini, klaritromysiini, roksitromysiini, telitromysiini)
sulfonamidit
tetrasykliinit (doksisykliini, lymesykliini, tetrasykliini)
Epilepsialääkkeet
gabapentiini (myös hermokivun hoidossa)
fenytoiini
klobatsaami
Glukokortikoidit
metyyliprednisoloni, prednisoloni, prednisoni (joudutaan toisinaan käyttämään myastenia-potilaalla immuunipuolustuksen toimintaa hillitsemään).
Psyykenlääkkeet
klooripromatsiini, levomepromatsiini, litium, perfenatsiini, perisiatsiini, proklooriperatsiini
Reumalääkkeet
klorokiini
D-penisillamiini
Silmälääkkeet
asetatsoliamidi (erityisluvallinen)
betaksololi, timololi, tropikamidi
Sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet
beetasalpaajat asebutololi, atenololi, betaksololi, bisoprololi, esmololi, karvediloli, labetaloli, metoprololi, nebivololi, propranololi, seliprololi
dipyridamoli
diureetit (nesteenpoistolääkkeet)
kalsiumkanavan salpaajat amlodipiini, diltiatseemi, felodipiini, isradipiini, lerkanidipiini, nifedipiini, nisoldipiini, nilvadipiini, verapamiili
natriumkanavan salpaajat flekainidi, lidokaiini
statiinit atorvastatiini, fluvastatiini, lovastatiini, pravastatiini, rosuvastatiini, simvastatiini
Muut lääkeaineet
antikolinergisesti vaikuttavat lääkeaineet
botuliinitoksiini
hydroksitsiini
deferoksamiini
interferoni-alfa
jodia sisältävä varjoaineet
karnitiini
kiniini
kokaiini
lihaksia rentouttavat lääkkeet
magnesium(myös vatsahappoja neutraloivat lääkkeet)
meklotsiini (matkapahoinvointilääke)
oksitosiini
proklooriperatsiini
ritonaviiri ja muut HIV-proteaasin estäjät
röntgenvarjoaineet
unilääkkeet
yskänlääkkeet (sekä limaa irrottavat että yskimistä hillitsevät)
Jyväskylässä 10.4.2018
Klaus Lantela Jussi Joukainen
proviisori neurologian erikoislääkäri
Yliopiston Apteekki Keski-Suomen keskussairaala
Lähteet:
Pharmaca Fennica 2018
Lääkärin käsikirja: Myastenia gravis ja myasteeninen oireyhtymä Markus Färkkilä 22.5.2016
Lääkärikirja Duodecim: Tietoa potilaalle: Myasthenia gravis (myastenia) 22.5.2015 Sari Atula
Kliininen farmakologia ja lääkehoito 2011: Myasthenia gravis Markus Färkkilä, Tuula Pirttilä
Suomen MG-yhdistyksen www-sivut: MG-taudin hoito ja kuntoutus tammikuu 2009 Tuula Pirttilä
Tehohoito-opas: Myasteeninen ja kolinerginen kriisi: Taulukko 1 Kirsi Rantanen ja Aki Hietaharju 19.5.2017