MG-taudin hoito ja kuntoutus

Myasthenia gravis on hermolihasliitoksen sairaus, jota hoidetaan siihen vaikuttavilla lääkkeillä. Myasteenikot tarvitsevat myös monia muita lääkkeitä erilaisiin muihin vaivoihin, kuten muutkin ihmiset.

Yhdistyksen asiantuntijalääkärinä toimii neurologian erikoislääkäri Mikko Laaksonen Mehiläinen NEO Turusta. Ajanvaraus, p. 010 235 3535.

Kiireistä lääkäriä voi yrittää tavoitella myös Maskun neurologisesta kuntoutuskeskuksesta, p. 02 439 2111.


Yhdistys ei voi hakea erityiskorvattavuutta


Myös Suomen MG-yhdistyksen hallitus on voimaton, kun lääkkeiden saatavuudessa tai korvattavuudessa ilmenee haasteita.


Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat vakava ja lisääntyvä kansainvälinen ongelma. 
Tämän olemme voineet kokea konkreettisesti kautta aikojen - MG ja LEMS- potilaiden lääkkeiden saatavuushäiriöissä. 


Viime vuosina mm. Kaleoridin ja Azamunin saannissa on ollut katkoksia, mutta aikaisempina vuosina myös Mestinonin kohdalla ollut ongelmia.


Suomessa lääketukuista ja lääketeollisuudesta riippumaton apteekkijärjestelmä pyrkii silti takaamaan potilaille rinnakkaislääkkeiden saatavuuden. 


Usealla lääkevalmisteella tarvittavien raaka-aineiden tai lopputuotteen valmistus keskittyy yhteen tehtaaseen. Kun ketjuun tulee häiriöitä, sillä on vaikutusta lääkkeiden saatavuuteen maailmanlaajuisesti.


Viimeisin häiriö tapahtui alkuvuodesta 2020 Ubretidin kohdalla. Lääketukku Tamro toi Ubretidia Suomeen Sveitsistä. Enää valmistetta ei saada sieltä. 


Tamro on nyt saanut Ubretidia Saksasta, mutta valmisteen hinta on aiempaa korkeampi. Aikaisempi hinnan korvauspäätös ei tälle valmisteelle enää kelvannut, joten HILAlle (hintalautakunnalle) jouduttiin tekemään uusi korvauspäätös. 


Koko prosessi kesti nelisen kuukautta ja tässä tilanteessa myös lääkkeen kauppanimi vaihtui. 
Päätös saatiin vihdoin 6.8.2020 ja onneksemme myönteisenä. 


Tämä on vain yksi konkreettinen esimerkki ongelmista, jollaisten kanssa joudumme elämään. 


Aina kun lääkkeenhinta, vahvuus ja valmisteen nimi muuttuvat, joudumme anomaan hintalautakunnalta uutta korvauspäätöstä, jonka käsittelyaika on useita kuukausia.


Lisäksi potilas joutuu pyytämään uuden reseptin, kun valmisteen nimi ja vahvuus muuttuvat. Tällaisessa tilanteessa potilaat joutuvat todella hankalaan tilanteeseen.


Omakustanteisena lääkkeen hinta voi olla kohtuuttoman korkea. Viivästyminen lääkkeen saannissa taas voi olla kohtalokasta. 


Olen saanut kuulla tapauksista, joissa nämä tilanteet ovat johtaneet potilaan voinnin heikentymiseen ja sairaalaan joutumiseen. 


Lääketukussa lääkkeiden saatavuuteen tai hintaan liittyvät muutokset ovat viime aikoina olleet erityinen haaste. Omalta osaltani olen selvitellyt tilannetta lääketukun kanssa useita kertoja. Yhteistyössä olemme miettineet, miten tieto mahdollisista muutoksista saataisiin Suomen MG-yhdistykseen, jotta ehtisimme tiedottaa asiasta potilaille. 


Nykyisin käytäntö on ollut se, että tieto muutoksista ilmenee vasta potilaan mennessä apteekkiin hakemaan lääkettään.


Lääketukussa tilanteelle tuli ymmärrystä ja kehittämiskokouksessaan keväällä 2020 he lupasivat palata aiheeseen. 


Lisäksi on hyvä tiedostaa, että erityisluvallisen lääkevalmisteen peruskorvattavuuden ja kohtuullisen tukkuhinnan hakijana on potilas tai apteekki potilaan puolesta. 


Yhdistys tai henkilö, joka ei itse käytä lääkettä, ei voi toimia hakijana. Näissä tapauksissa riittää, että yksi lääkettä käyttäväpotilas hakee luvan, jolloin se on voimassa kaikille muillekin lääkettä käyttäville.


Jotta lääkevalmisteelle voidaan maksaa sairasvakuutuslainmukainen korvaus, tulee valmisteella olla voimassa hintalautakunnan vahvistama korvattavuus ja tukkuhinta. Eritysluvallisen lääkevalmisteen myyntiluvan vahvistaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. 


Erityislupa on voimassa vain määräajan. Viime aikoina määräaika on ollut noin vuoden, jopa lyhyemmänkin ajan.


Uusi hakemus kannatta laittaa vireille 2-3 kuukautta ennen erityisluvan päättymistä, mutta erityiskorvausta ei siis voi hakea yhdistys eikä kukaan sellainen henkilö, joka ei itse käytä lääkettä.


MG –yhdistyksen lehdessä ja nettisivuilla pyritään antamaan ajantasaisintatietoa erityisluvallisten lääkevalmisteiden peruskorvattavuudesta. 


Eeva-Liisa Kontturi


Lääkkeet, jotka voivat pahentaa myastenia gravista

Kaikista uusista lääkkeistä tulisi keskustella hoitavan lääkärin kanssa niiden sopivuuden tarkistamiseksi. Listassa mainittuja lääkkeitä saatetaan joutua käyttämään, vaikka ne pahentaisivat myastenia –potilaan oireita. Hoitava lääkäri tekee ratkaisun aina potilaan kokonaistilanne huomioiden.

Anesteetit

                             bentsodiatsepiinit

                             hermo-lihasliitosta salpaavat lääkkeet

                             inhalaatioanesteetit

                             ketamiini

                             lidokaiini (ei paikallisesti käytettynä)

Antibiootit

                             ampisilliini

                             aminoglykosidit (amikasiini, gentamisiini,tobramysiini)

                             fluorokinolonit (levofloksasiini, moksifloksasiini, norfloksasiini erityisluvallinen,                ofloksasiini, siprofloksasiini)   

                             makrolidit (atsitromysiini, erytromysiini, klaritromysiini, roksitromysiini, telitromysiini)

                             sulfonamidit

                             tetrasykliinit (doksisykliini, lymesykliini, tetrasykliini)

Epilepsialääkkeet

                             gabapentiini (myös hermokivun hoidossa)

                             fenytoiini

klobatsaami    

Glukokortikoidit

metyyliprednisoloni, prednisoloni, prednisoni (joudutaan toisinaan käyttämään myastenia-potilaalla immuunipuolustuksen toimintaa hillitsemään).

Psyykenlääkkeet

klooripromatsiini, levomepromatsiini, litium, perfenatsiini, perisiatsiini, proklooriperatsiini                      

Reumalääkkeet

                             klorokiini

D-penisillamiini

Silmälääkkeet

                             asetatsoliamidi (erityisluvallinen)

 betaksololi, timololi, tropikamidi

Sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet

                             beetasalpaajat asebutololi, atenololi, betaksololi, bisoprololi, esmololi, karvediloli,         labetaloli, metoprololi, nebivololi, propranololi, seliprololi

                             dipyridamoli

                             diureetit (nesteenpoistolääkkeet)

                             kalsiumkanavan salpaajat amlodipiini, diltiatseemi, felodipiini, isradipiini,                             lerkanidipiini, nifedipiini, nisoldipiini, nilvadipiini, verapamiili

                             natriumkanavan salpaajat flekainidi, lidokaiini

                             statiinit atorvastatiini, fluvastatiini, lovastatiini, pravastatiini, rosuvastatiini,                        simvastatiini

Muut lääkeaineet

                             antikolinergisesti vaikuttavat lääkeaineet

                             botuliinitoksiini

                             hydroksitsiini

                             deferoksamiini

                             interferoni-alfa

                             jodia sisältävä varjoaineet

karnitiini

                             kiniini

                             kokaiini

                             lihaksia rentouttavat lääkkeet

magnesium(myös vatsahappoja neutraloivat lääkkeet)

meklotsiini (matkapahoinvointilääke)

                             oksitosiini

                             proklooriperatsiini

                             ritonaviiri ja muut HIV-proteaasin estäjät

                             röntgenvarjoaineet

                             unilääkkeet

                             yskänlääkkeet (sekä limaa irrottavat että yskimistä hillitsevät)                    

Jyväskylässä 10.4.2018

Klaus Lantela                                                            Jussi Joukainen
proviisori                                                                    neurologian erikoislääkäri                                  
Yliopiston Apteekki                                                Keski-Suomen keskussairaala

Lähteet:

Pharmaca Fennica 2018

Lääkärin käsikirja: Myastenia gravis ja myasteeninen oireyhtymä Markus Färkkilä 22.5.2016

Lääkärikirja Duodecim: Tietoa potilaalle: Myasthenia gravis (myastenia) 22.5.2015 Sari Atula

Kliininen farmakologia ja lääkehoito 2011: Myasthenia gravis Markus Färkkilä, Tuula Pirttilä

Suomen MG-yhdistyksen www-sivut: MG-taudin hoito ja kuntoutus tammikuu 2009 Tuula Pirttilä

Tehohoito-opas: Myasteeninen ja kolinerginen kriisi: Taulukko 1 Kirsi Rantanen ja Aki Hietaharju 19.5.2017