Mg-yhdistykselle on tullut kysymys Rituksibabi-lääkkeen vaikutuksista myasthenia gravis-potilailla (Rituksimabin kauppanimiä ovat mm. MabThera, Rixathon, Ruxience ja Truxima). MG:n hoidossa käytetään sekä hermovälitykseen vaikuttavia lääkkeitä, kuten pyridostigmiini (Mestinon) ja pidempivaikutteinen distigmiini (Ubretid), jotka molemmat estävät asetyylikoliini-välittäjäaineen hajoamista lisäten täten hermon ja lihaksen liitoksessa välittäjäaineen määrää, ja lieventävät täten MG:n aiheuttamaa lihasheikkoutta. Haastavammissa tapauksissa käytetään lisäksi immunologiseen järjestelmään vaikuttavia lääkkeitä ja hoitoja, kuten kortikosteroideita, plasmanvaihtoa ja gammaglobuliinia sekä tilanteesta riippuen myös kateenkorvan poistoleikkausta – joilla kaikilla pyritään heikentämään elimistön immuunihyökkäystä omia kudoksia vastaan
Rituksimabi on myös immuunijärjestelmään vaikuttava vasta-ainehoito, joka tuhoaa tiettyjä valkosoluja. Lääkettä on käytetty imusolmukesyöpien hoidossa, reuman hoidossa, sittemmin myös MS-taudin ja myasthenia graviksen hoidossa – eli se on käypä hoitomahdollisuus monissa autoimmuunitaudeissa (siis taudeissa, joissa ihmisen immuunijärjestelmä kääntyy omia kudoksia vastaan, kuten MG:ssa hermolihasliitoksen toimintaa vastaan). Ensimmäisiä hoitokokeiluja Rituksimabilla MG:n hoidossa on tehty runsaat kymmenen vuotta sitten ja niiden ollessa positiivisia hoidosta on tehty systemaattisia potilastutkimuksia. Rituksimabin käyttö on aloitettu hoitoresistenttiä MG:ta (eli tautimuotoa, joihin tavanomaiset edellä mainitut lääkkeet eivät ole riittävästi tehonneet) sairastavilla, ja tulokset ovat olleet rohkaisevia. Rituksimabi on Suomessa käytössä edellä mainituissa tapauksissa, joissa perinteiset hoidot eivät tuo riittävää tulosta tai esiintyy toistuvia haastavia pahenemisvaiheita. Lääke annetaan infuusioina yksilöllisesti päätettävin annoksin ja annosvälein. Lääke on yleensä hyvin siedetty, mutta immunologista järjestelmää heikentävänä lääkeaineena se aiheuttaa jonkin verran infektioherkkyyden lisääntymistä. Kaikilla tehokkailla lääkkeillä on myös haittavaikutuksia, ja infektioherkkyyden lisäksi rituksimabiin on liitetty pahoinvointia, kutinaa, päänsärkyä, väsymystä, hiustenlähtöä ja aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomattava, että monia näistä haittaoireista esiintyy myös tutkimuksissa käytetyn ns. lumelääkityksen yhteydessä.
Yhteenvetona voin todeta, että rituksimabi on tuonut merkittävän hoitomahdollisuuden erityisesti vaikean myasthenia graviksen hoitoon – ja mainittakoon, että tutkimukset jatkuvat, uusia immunologisia hoitovaihtoehtoja kehitetään koko ajan ja niitä on jo tulossakin. Myasthenia gravis on sairaus, johon useimmiten löytyy vaikuttava hoito.
Rituksimabista löytyy luotettavaa lisätietoa netistä mm. hyvinvointialueiden Potilas- ja asiakasohjeista, Lääkeinfosta (Lääkeinfo.fi) sekä Terveyskirjastosta.
TEKSTI
Aarne Ylinen, Neurologi, MG-potilas (Jolla ei Rituksimabi käytössä, Mestinonilla pärjäilee)
Lisäksi kiitos Neurologian Dosentti, Ylilääkäri (HUS) Sari Atulalle faktantarkistuksesta sekä kommenteista tekstiin liittyen.
