Lääkitys

On olemassa lääkkeitä, jotka voivat pahentaa myastenia gravista. Kaikista uusista lääkkeistä tulisi keskustella hoitavan lääkärin kanssa niiden sopivuuden tarkistamiseksi.

Vältettävät lääkkeet

Antibiootit

  • Aminoglykosidit
    Esim. amikasiini, gentamisiini, tobramysiini
  • Fluorokinolonit
    Esim. moksifloksasiini, norfloksasiini, ofloksasiini, levofloksasiini, siprofloksasiini
  • Makrolidit
    Esim. atsitromysiini, erytromysiini


Epilepsialääkkeet

  • Gabapentiini


Glukokortikoidit*

  • Deksametasoni
  • Metyyliprednisoloni
  • Prednisoni ja prednisoloni


Immuno-onkologiset lääkkeet

  • Immuunivasteen vapauttajat
    Esim. atetsolitsumabi, ipilimumabi, nivolumabi, pembrolitsumabi


Reumalääkkeet

  • Hydroksiklorokiini
  • Penisillamiini


Psykoosi- ja masennuslääkkeet

  • SSRI-lääkkeet: sertraliini ja sitalopraami&
  • Amisulpridi&
  • Litium&

Sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet

  • Ryhmän 1A rytmihäiriölääkkeet
    Esim. kinidiini, disopyramidi, aimaliini
  • Beetasalpaajat#
  • Kalsiumkanavan salpaajat#


Muut

  • Botuliinitoksiini
  • Desferrioksamiini
  • Magnesium (erityisesti i.v.)
  • Statiinit%
  • Jodia sisältävät varjoaineet

 

* Käytetään perinteisesti myastenia graviksen pahenemisvaiheiden hoidossa. Suuret annokset voivat tilapäisesti aluksi pahentaa myasteenisia oireita.

# Voidaan käyttää vakaassa myastenia graviksessa, mutta suositellaan huolellista seurantaa erityisesti lääkkeen aloitusvaiheessa.

% Ovat turvallisia suurimmalle osalle myasteniapotilaista, mutta voivat harvoin osalla potilaista pahentaa oireita tai saada aikaan uuden myastenia graviksen puhkeamisen. Sappihappojen sitojien (kolestyramiini, kolestipoli) tai PCSK9-estäjien (alirokumabi, evolokumabi) ei ole raportoitu pahentaneen myasteenisia oireita.

& Voidaan käyttää harkiten myasteniapotilailla, koska oireiden paheneminen on erittäin harvinaista tässä lääkeryhmässä

Listan laativat neurologian dosentit Sari Atula ja Aki Hietaharju.
Julkaistu 2-2023

Myastenia Gravis- ja LEMS-sairauksien lääkkeiden Kela-korvattavuudet

Valmiste: Mestinon (10mg/60 mg)
Vaikuttava aine: Pyridostigmiinibromidi
Koko: 250/150 tbl
Myönnetty korvausjakso: 31.11.2030 asti


Valmiste: Ubretid
Vaikuttava aine: Distigmiinibromidi
Koko: 50 tbl
Myönnetty korvausjakso: 31.3.2025 asti

Huomio Ubretidin käyttäjä: Jokaisen käyttäjän on itse haettava erityislupaa lääkkeelle. Hakuprosessissa tulee hankkia hoitavalta lääkäriltä allekirjoitettu lääkemääräys, eli sähköinen resepti ei riitä sekä erityislupahakemus. Apteekki lähettää hakemuksen eteenpäin Kelaan. Lisäksi tulee huomioida, että erityisluvallista valmistetta voi jatkossa hakea vain tuosta yhdestä samasta apteekista joka on hakemuksen hoitanut. Lupa on siis paitsi henkilö-, myös apteekkikohtainen. 

Linkki Fimean ohjeistukseen asiasta tästä. Linkki hakemuskaavakkeeseen tästä.

Valmiste: Mytelase 10 mg
Vaikuttava aine: Ambenoni
Koko: 50 tbl
Myönnetty korvausjakso: 1.10.2023-31.3.2025

Valmiste: 3,4 diaminopyridiini (DAP) 20 mg
Koko: 100 tbl
Korvattuvuus voimassa: 31.8.2024 saakka

Tärkeää lääkeasiaa

Vaikka erityisluvallisen valmisteen korvattavuuden ja tukkuhinnan hakijana on yksittäinen potilas, niin korvattavuuden ja tukkuhinnan vahvistamisen vaikutus on aina yleinen.

Tämä tarkoittaa sitä, että korvattavuuden ja tukkuhinnan tultua hyväksytyksi, on jokaisella potilaalla, joka käyttää kyseistä lääkevalmistetta, oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen lääkekorvaukseen kyseisen lääkkeen käytöstä aiheutuneista kustannuksista.

Oikeus ei siis koske vain hakijana toiminutta lääkevalmisteen käyttäjää. Tämän vuoksi lääkevalmisteen korvattavuutta ja tukkuhinnan kohtuullisuutta arvioidaan lääkkeiden hintalautakunnassa laajempana kysymyksenä kuin vain hakijaa koskevana asiana.

HILAn sivuilta www.hila.fi  jokainen lääkettä käyttävä voi seurata käsittelyn kokousaikataulut ja kokouspäätökset. Yksi korvaushakemus riittää, se on voimassa kaikille potilaille.

Potilaan on myös syytä säilyttää apteekista saamansa maksusuoritus. Jos HILA myöntää korvauksen lääkkeelle, on potilaalla mahdollisuus anoa korvausta jälkikäteen – siitä alkaen kuin korvaus tulee voimaan.

Lääkevalmisteiden hinnat

Eri lääkevalmisteiden ajantasaiset hinta- ja korvattavuustiedot voi parhaiten tarkistaa Kelan lääkehausta.

Lääkehaku-palvelussa on ajantasaiset tiedot Suomessa kaupan olevista lääkkeistä, korvattavista perusvoiteista ja korvattavista kliinisistä ravintovalmisteista. Lääkehaun tiedot perustuvat Kelan ylläpitämään Lääketietokantaan. Uudet hinnat päivitetään lääkehakuun kunkin kuun 1. ja 15. päivä.

Lääkehaku-palvelun korvattavuus-sarakkeessa olevasta linkistä avautuvat tarkemmat korvattavuustiedot. Jos valmiste on erityiskorvattava tai rajoitetusti korvattava, korvausnumerot toimivat linkkinä Kelan päätöksen mukaisiin korvausoikeuden edellytyksiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) päättää lääkkeen korvattavuudesta. Hila myös tiedottaa korvattavuuspäätöksistä ja julkaisee kuukausittain seuraavat luettelot:

Kela vastaa Hilan korvattavuuspäätösten toteuttamisesta ja korvausten maksamisesta Hilan päätösten mukaisina.

Kela myös tiedottaa lääkekorvausoikeuksissa tapahtuvista muutoksista kuukausittain ilmestyvällä Lääkeinfo-uutiskirjeellä, jonka voit tilata täältä sähköpostiisi.

Lääkkeiden saatavuushäiriöt

Suomen Apteekkariliiton tiedotteen mukaan lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat vakava ja lisääntyvä maailmanlaajuinen ongelma. Ongelmaan ei juurikaan kansallisilla toimilla voida merkittävästi vaikuttaa. Myöskään yksittäisten potilasyhdistysten toimilla ei tilanteeseen voida vaikuttaa.

Suomen tilanteessa lääketukuista ja lääketeollisuudesta riippumaton apteekkijärjestelmä pyrkii takaamaan potilaille rinnakkaislääkkeiden saatavuuden. Rinnakkaisvalmisteella saatavuushäiriön takia puuttuva lääke voidaan yleensä korvata, mutta lääkekulut voivat kuitenkin kasvaa, mikäli rinnakkaisvalmiste on puuttuvaa valmistetta kalliimpi.

Joskus käy myös niin, ettei rinnakkaisvalmistetta ole saatavilla edes muissakaan apteekeissa. Tässä tilanteessa potilas tai apteekki on yhteydessä lääkettä määränneeseen lääkäriin, jonka tehtävä on arvioida tilanne toisen, korvaavan lääkkeen saamiseksi.

Fimeasta (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus) kerrottiin, että usealla lääkevalmisteella tarvittavien raaka-aineiden tai lopputuotteen valmistus keskittyy yhteen tehtaaseen. Kun ketjuun tulee häiriöitä, sillä on vaikutusta lääkkeiden saatavuuteen maailmanlaajuisesti. Luonnonkatastrofit, esimerkiksi hurrikaanit, voivat pyyhkäistä lääketehtaan yli ja saatavuushäiriö on tällöin maailmanlaajuinen ongelma. Joskus taas lääke voidaan joutua vetämään pois markkinoilta, koska se ei täytä laatuvaatimuksia.

Suomessa lääkkeiden saatavuus on suurelta osin tuonnin varassa. Markkina-alueena Suomi on pieni maa. Kun jossain valmisteessa on saatavuusongelma, lääkkeiden saaminen pienelle markkina-alueelle ei ole lääkevalmistajalle ensisijaista.

Lääkeyritysten lakisääteinen velvollisuus on valvoa omien tuotteiden tilannetta ja tehdä ilmoitus saatavuushäiriöstä Fimealle. Kun tiedossa on, ettei omaa valmistetta ole saatavilla, siitä ilmoitetaan muille toimijoille, jotta ne lisäisivät oman korvaavan tuotteen saatavuutta.

Lääkkeiden velvoitevarastoinnin tehtävänä on turvata lääkkeiden saatavuus ja käyttömahdollisuus tilanteissa, joissa lääkkeiden tavanomainen saatavuus maahamme on vaikeutunut tai estynyt lääkkeiden toimituskatkosten, vakavan kriisin tai muun näihin verrattavan syyn takia. (Sosiaali- ja terveysministeriön raportti 2019;5).

Keskeisiä toimijoita ovat STM (valmiusyksikkö), Huoltovarmuuskeskus (HVK), Fimea, sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköt, lääketeollisuus, lääkkeiden maahantuojat ja lääketukkukaupat.

Eeva Liisa Kontturi tammikuussa 2020

Lääkevalmisteen myyntiluvan haku ja käsittely

Lääkevalmisteen myyntiluvan hakeminen ja käsittely Fimeassa on pitkä ja hidas prosessi. Linkkinä olevasta videosta voit seurata, miten asia Suomessa etenee. (Fimea = Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus)

Katso video tästä.